HIISIWAL TOOWNGAL : WINNDANNDE MUHAMMADU FAADEL SIH

Hannde ganndal biyateengal hiisiwal ina tawee e kala fannuuji nguurndam. E ngal wiɗtee, e ngal wiɗtiree. Woni ɗamaawu aadee en ko heɓindaade fiyakuuji tago ngoo, anndude-ɗi ngam huutoraade-ɗi, eeltude-ɗi, tiimde-ɗi e marde-ɗi. So ronkaama kam, dañde no reentorii-ɗe. Kono kadi ko ƴellitde geɗe beeɓtinirɗe nguurndam e kala fannu, ñawndirɗe caɗeele guurɗo hawrata. E nder heen hiisiwal hollii, kadi ina jokki hollude mbaawka mawka. Woni faandaare ndee windannde ko hollitde en huunde e mbaydiiji ngaal ganndal.
Ko woni hiisiwal ?

Hiisiwal ko kawtal ganndal peeñtore mahiraaɗe kisindi dewriwi.
Ɗe ɓuri toɗɗaade ko geɗe bayɗe no limoral, maho, cañu e baylol.
So wiyaama ganndal peeñtoral, njiɗɗen wiyde ko ganndal ngal soklaani tuugnol memtindiingol, maa jiyatoongol, walla peeñngol e mbaydi wonndi.
So wiyaama kisindol dewriwol, yiɗaa joofeede ko dallinagol ganndal ngal. Tippudi miijirndi (wiyateendi Rewriwal) ko ko fawaa, ko ndiin ñaawata kisgol kala konngol. Hisindaade ko sañde daliilu konngol e tuugnaade e ngaal rewriwal.
Ngaal rewriwal ne ko cembinol hakkille aadee, kala aadee gonnduɗo e timmal mum ina ardi e kuule diiñorɗe rewriwal ngal. Ɗeen kuule diiñorɗe noon so ngasaama, eɗe njaltina ko ɓuri seeɓde e sañaade, ko woodi gooŋɗi wirnii feeñana kisintooɗo !
E tonngol, mbiyen Hiisiwal ɓamtat miijagol kisindiingol gaandi aadee, haa oon waawa tonngude fiyakuuji ceeɓɗi birniiɗo, tawa ngool tonngol diiñii ko e rewriwal. Rewriwal kañum woƴaaka yooɗi/yooɗaani, ngal woƴaaka feewnitii/feewnitaaki, ngal woƴaaka moƴƴi/moƴƴaani, ngal woƴaa tan gooŋɗi/gooŋɗaani.
Kala tonngol hiisiwol ñaawirtee tan ko goongɗi walla goongɗaani.
Hol daartol hiisiwal ?
Hiisiwal feeñii e neesu aadeeji waɗii ko ina tolnoo e duuɓi 20 000. Leƴƴi aadee en kala mballitii e mahdi maggal. Ngal fuɗɗii ko e duunde Afrik, e nder nokkuuji ɓurɗi tummbaade e ndeen duunde. Ƴiyal Isaango yiytaa ko to wiyatee hannde Congo RDC, ene tonngaa e maggal geɗe limorankeeje paayodinɗe. Caggal ɗum Misra, Babilon, Pers, End, Geres, Siin, Arab, Latin en kala mbaɗii heen golle pattamlamiije. Hannde o, ganndal ngal seedanaama diwde ɗum keeri kala, huuɓtidinnde ɗum kala fannu hakkilantaagal e pinal, e ngal ɓamtoo ñalnde kala e ballal wiɗtiyankooɓe yiytooɓe hitaande kala ko ina tolnoo e 100 000 fiyaaku hesu.
Hol no hiisiwal gollortoo ?
Hiisiwal ƴeewata ko faamde e tonngude goongaaji toɗɗiiɗi fiyakuuji tabitɗi e nder tago ngoo, walla ɗi hakkille miijatoo tawo tabitol mumen suwaa seedeede. Hiisiwal ina jogoo mbaydi cifagol maho geɗal (mbaydi maggal e mare toddiiɗe ɗum), cañu maggal (kuule mooɓondiral kette geɗal ngal), baylol maagal (so gollal ƴettaama fawaama e geɗal ngal hol no ngal heɓɓortoo gollal ngal, hol batte gollal ngal e maggal). Ngaal geɗal noon, ciftinen, ina wona limoral, ina wona wempeƴere, ina wona kadi ngal miijo hetti tawa seedanaaka goodal tabingal.
Huutoraade geɗe ɗe goodal ɓulnangal ina addana hiisiwal, e kala sahaa, daɗde karallaagal fotde tumaaji keewɗi; won dalillaaji hiisiwal doli, ko maa fadee haa juuta nde karallaagal fuɗɗoo hattannde siynude ɗum. Yeru: Saño Jowotiral kuuɓnungal ngal Albeer Aancteyn fadii fodde duuɓi 80 ko adii ko ina huutoree e karallaagal keeɗtirnirɗe (GPS) ngam huutoreede e nguurndam ñalnde kala.
Hiisiwal ko mooɓondiral juɓɓungal hakkunde konngi e dalillaaji mumen. Konngol hawrata ko e sifa geɗal walla fiyaaku. Ko ɓuri heen heewde ɗiin konngi mbiyatee ko dallinanɗe. Ɗiin ngonii konngi kisɗi ɗi goognɗugol mum-en tabiti, ngol firataa so wonaa tawa daliilu o ina waɗnoo saggere. Kono goognɗugol hiisiwol meeɗngol laataade wontaa firto, huunde wonataa hannde goonga ka aldaa e juumre wontoyaa fenaande janngo. Hono noon ne fenaande laatiinde wontoytaa goonga tawa haydara waylaaka e tippudi hisindirki ki.
Ɗum ɗoon ko sifa hiisiwal seertinka-ngal e fannuuji goɗɗi. So a yiɗii waɗde ko firtotaako, alaa e sago ɗowol nogol ndewɗaa ngol woni tiiɗngol, laaɓndotoongol miijiyankaagal cattungal, ngol yonetaake ko nanndi e goonga, ngol yonetaake ko ɓadii goonga, ngol yiyataa ko feewnitirii goongɗude… Alaa ɗum fof ina gasa tawa won to nafata kono ɗum sifortaake hiisiwal, hiisiwal ko ina goongɗini tan walla goognɗaani tawa ina tuugnaa e daliilu laaɓɗo. Ko ɗoo ɗum sattiri, kono kadi ko ɗoo faayiida mum fof woni. Sabu hoolaare heɓateende e ko dallinaa, heɓotaako e ko sikkaa!
Hiisiwal, yumma gannde ?
Hiisiwal ene laatii hannde wonnde ganndal ngal ganndineeje kala cokli huutoraade e won e faanu haa won e tolno.
Kono ko Galilee adii tonngude, lollini wonnde ndeke « Tago ngoo winndaa ko e ɗemngal hiisiwal », wonannde Galilee ko hiisiwal woni finnde heeɗnde en e faamde fiyakuuji tago ngoo, tolno men e hiisiwal wonata tolno faamaamuya men tago nder e mum yimɓe ngoni ngoo.
Golle gollaaɗe gila ndeen ina cemmbina, ñalnde kala, konngol Galilee kaalangol gila teemedannde 17re.
Oon saanga hiisiwal, wonnoo maandooje mum ko diidi e limoreeje. Ɗeen maandooje e « waasde », keɓiino tonngude fiyakuuji koode e ɗaŋe. Caggal ɗum hiisiwal ƴellitii maandooje ceeɓɗe ɗe keɓindagol mum noddi golle keewɗe. Ɓalliwal heɓii dolde ɗeen maandooje kala ngam haaldude e tago ngoo haa waawa tonngude humpitooji.
Lowe ɓalliwe kuutorteeɗe hannde e kala fannu karallaagal e kesam-hesamaagu sooyniraa ko jiyirɗe hiisiwe, aaftiraa ko juuɗe hiisiwe, tonngiraa ko ɓoggi hiisiwi biyateeɗi potindire, ɗum fof loowaa ko e bataaji hiisiwi biyateeɗi cañe.
E ngool bolol juutngol ngaliwal ƴellitaama, kabriwal tafaama, fannuji gannde limti-limtinɗi mahtiima e lelngo hiisiwo.
Hol ko woni hiisiyankaagu?
Hiisiyankaagu ko jikku hiisiyanke sahaa nde o woni e gollaade ndee, ɗum rentini ko ko ɓuri teddude oon sahaa e gite makko (ko wayi no laaɓtam kisindol, daragol hujja…), ko ɓuri jaasde e gite makko (ko wayi no woɗa kawraaɗo, goodgol tintiniingol…), e oon jikku goodal huunde fawaaki wonnde ɗum mooɓniingu, fawii tan ko e waasde waas-goodal mum joganeede daliilu. Goonga wonaa jooɗɗo, wonaa moƴƴo walla bonɗo, wonaa cikkaaɗo, wonaa cooynaaɗo walla ceediraaɗo yitere, ko o dalliniraaɗo kisindol dewriwol. Ko heddii koo ina jogoo faayiida, kono mo wonaa hiisiwo. Kala ko sikkaa, sooynaa, nanndi e goonga, joganaako yeddoore, innatee ko « Tuumre » hade mum dallineede. Hay gooto alaa hakke waawde huutoraade tuumre, ko ɗum jowaɗum haa dañanee daliilu laaɓtungu. Yeru : «Tuumre Feerma sakkitiinde » jooɗiima ko ɓuri duuɓi teemedde tati (300) ko adii ko Anduru Waayils heɓanta ɗum daliilu. «Tuumre Poyenkaare» yowaama duuɓi teemedere (100) ko adii nde Girigori Perelmaan ina sakkana ɗum daliilu. Etee goongɗugol ɗee tuume kala ene laaɓirnoo hakkillaaji yimɓe kono goonga hiisiwa ko laaɓndii koo diwii ɗoon. Hannde tuumre Golbak dañii duuɓi teemedde ɗiɗi e capanɗe jeeɗiɗi e joy (275), haa jooni alanaaka daliilu, waɗde nana yowaa! Ɗum fof ko hollirde catteeki daliilu laaɓɗo mo aldaa e hay sikki gooto.
Hiisiyankaagu ko reendu hakkille tuugniiɗo e daliilu e kala sahaa.

Tagged with:     ,

About the author /


Post your comments

Your email address will not be published. Required fields are marked *